Ropeconissa kaikkialla on jotain siistiä. Esimerkiksi mielisairaala. Oli hienoa olla mielisairaana. Hahmoani psyykattiin erinäisiin aggressiotiloihin, joita se puri kanssapelaajiin jurottamalla, huutamalla ja lyömällä. Tunsin taas kerran ylittäneeni itseni roolipelaamalla. Loppujen lopuksi larppaamisessa on paljon samaa kuin näyttelemisessä, tai niissä puolissa näyttelemistä, joista erityisesti pidin. Mutta toisin kuin näytelmissä, larpeissa ei junnata samaa kohtausta uudestaan, vaan se on yksi ainutkertainen improvisaatio.

Paahdoin kaksi larppia samana päivänä, koska olin varma, että molemmat ovat hyviä. Tämä kannatti, mutta oli hieman iso pala, sillä aikaa larppien välillä oli vain tunti. Toisessa larpissa suojelin ihmisiä zombeilta. Tai siis lähetin heidät suoraan zombien suuhun, annoin parin jäädä eloon harhautukseksi, ja piilouduin itse vessaan. Ftw. Hahmoni oli delegoiva rasistimacho, joka ajatteli ihmisiä resursseina. Hmm, kaukana todellisuudesta?

Päivän lopuksi menin tanssiaisiin. Kikattelin, koska en osannut tanssia pornopolkkaa, mutta opin sen nopeasti. Tai ainakin riittävän nopeasti. Sen jälkeen olinkin aika naatti. Larppistressin seurauksena en nimittäin ollut nukkunut lainkaan edeltävänä yönä. Ei minulla ollut mitenkään paha olo, mutta uni ei tullut sitten millään. Myöskään ensimmäisessä larpissani, joka kesti kaksi päivää, en saanut yöllä unta ilmeisesti stressin takia.

Dipoli on siisti paikka mille tahansa toiminnalle kesämökkeilyä lukuunottamatta, ja jos olet määly, ei se haittaa – niin ovat kaikki muutkin! Paitsi charmikkaat puheohjelmien pitäjät, jotka kertovat esimerkiksi kidutuksesta, erikoisjoukkojen toiminnasta, miekkailusta ja ehkä joistakin tyttöjen jutuista, joista minä en tiedä. Katsotaanpa ohjelmasta… ”Sukupuolen vallankumous”, ”Runonlaulua pitkän kaavan mukaan”, ”Yhdistysbyrokratiaa ilman harmaita hiuksia”. Okei, kyllä täällä on vähemmän hyökkäävistäkin aiheista puheohjelmia, minä en vain niitä päässyt seuraamaan.

On sitten muutakin. Bofferiturnauksia, työpajoja, juttuja, joista en edes tiedä. Hei, olen käynyt täällä vasta kahtena vuotena!