Teemu Mäen taideteoksethan ovat käytännössä ideologisia mainoksia ajatuksille, joita Mäki esittää esseissään. Esseet muuten ovat mielestäni sivun mennen sanoen varsin mainioita. Mutta taiteen alistaminen ideologian vetojuhdaksi sijoittaa Mäen taiteen objektiivisen taiteen genreen, mikä ei ole ylevin mahdollinen taiteen kategoria.

”Alkuperäinen tunne”, ”luova alkuvoima” tai muu innostava on Mäen taiteesta aika pitkälti tislattu pois. Mäen taide ei kouraise syvältä, vaikka se kouraisee lujaa pinnalta. Se on kuivaa, eikä välitä katsojalle tunnetta siitä, että sen tekeminen oli innostavaa. Pikemminkin se maalaa Teemu Mäestä kuvan absolutistina ja verenhimoisena ateistina, jota hän omien sanojensa mukaan toki onkin, joten Mäelle voidaan antaa tunnustusta aitoudesta. Mutta vihainen hengen askeesi ei ainakaan kuulosta hyvältä lähtökohdalta taiteen tekemiseen.

Mikään tästä ei vielä ole muuta kuin tylsää. Mutta Mäen taiteessa on myös joitakin piirteitä, jotka tekevät tästä tylsyydestä demonista. Yksi niistä on tekninen korkeatasoisuus. Teoksia ei voi sivuuttaa hutaisuina. Toinen niistä on kantaaottavuus. Kantaaottavuuden ansiosta mikään akateeminen tai muu ison maailman auktoriteetti ei voi mennä sanomaan, että Mäki on laimeaa, koska hänen teoksensa sentään väittävät jotain selkeää, eikä tämän väitteen sivuuttaminen näytä hyvältä. Tohtorinhattu vielä entisestään vaikeuttaa Mäen sivuuttamista.

Ja vaikkei Mäen töillä varsinaisesti ole sielua, ei voi väittää, etteivätkö ne herättäisi tunteita, sillä kissantappovideosta noussut mediakohu on nyky-Suomen kontekstissa aivan omaa luokkaansa. Nyt vain on niin, ettei tämä kohu liity mihinkään taideteokseen, vaan erään taideteoksen tekotapaan. Juuri kukaan ei ole nähnyt tätä taideteosta, eikä useimpia edes kiinnosta.

Toki Teemu Mäki on taiteilijana keskitasoa parempi. On myös arvostettavaa, että hän mainostaa yhteiskunnallisia ja filosofisia näkemyksiään taiteensa avulla, koska hänen näkemyksensä ovat pääosin kannatettavia. Mutta minusta on hassua, että ajattelijaa ja kuvittajaa tituleerataan taiteilijaksi. Ymmärrän, että yhteiskuntarakenteemme saavat Mäen näyttämään taiteilijalta, muttei se silti ole kovin sopiva nimitys.