Jarla kommentoi Halla-ahoa
Facebookista:
Jarlalla on kaikki muumit laaksossa, kuten yleensäkin. Ainoastaan Fingerporin piirtäjä on tarpeeksi läppä julkisuuden henkilö kyetäkseen ymmärtämään, ettei Halla-aho ole pahan ruumiillistuma. Huumorin voima onkin suunnaton, jos ajatellaan sen suomaa kykyä hyväksyä maailma sellaisena kuin se on.
On mielenkiintoista, kuinka Jarlan kaltaista vapaata toimijaa ei edes kiinnosta, jos laajalevikkisessä mediassa valehdellaan ampuma-aseasioista. Halla-ahoa kiinnostaa. Jarlaa kiinnostaa vain se, jos Halla-aho kirjoittaa melko hyvän tekstin aiheesta. Halla-aho on siis sellainen poliitikko, jonka toiminnalle oikeasti asetetaan jotain standardeja. Jos muut poliitikot tai media urpoilevat, se ei edes kiinnosta ketään. Paitsi Halla-ahoa.
Haluaisitko vähän avata tuota läpi julkisuuden tunkevaa näkemystä Halla-Ahosta pahan ruumiillistumana?
En oikein ole asiantuntija, kun en allekirjoita ko. näkemystä. Sen olen vaan huomannut, että jos Halla-aho sanoo jotain mielestäni ihan kiinnostavaa, niin valtava lauma ihmisiä varsinkin takavuosina tuli usein nillittämään jotain sen suuntaista, että joko noin ei saa sanoa, tai että Halla-aho on paha ihminen. Nämä pässinpäät tekivät Halla-ahosta menestyneen poliitikon. Tietysti he tekivät hyvää, mutta he onnistuivat täysin eri asiassa mitä he yrittivät: he onnistuivat jossakin, joka heidän omasta mielestään olisi pahaa, vaikka se minun mielestäni oli hyvää.
Se on vaan sen toisen ääripään mölisevä lauma. Ei valtavalla enemmmistöllä meistä ole yhtäältä mitään kiinnostusta ottaa osaa mihinkään Halla-Ahon vastaiseen jihadiin saati toisaalta tehdä itseään korostaakseen isoa numeroa siitä, jos Hallis kirjoittaa jotain fiksua; totta kai sekin onnistuu välillä jokaisen itselleen rehellisen ihmisen mielestä, vaikka muuten millainen antikristus olisikin mielipiteiltään.
Omasta mielestäni Halla-Ahon retoriikka on varsin onttoa ainakin muille kuin sille omalle piirille, jolle se on selkeästi suunnattukin, mutta demonisointi ja demonisoinnin demonisointi on tietysti aivan ylimääräistä. Vaan jos Halla-Aho ei rakentaisi ja uusintaisi jyrkkiä rajalinjojaan, olisiko hänellä minkäänlaista poliittista identiteettiä?
Surullinen asema, eikä vähiten hänen itsensä kannalta.
Minusta kyseessä on luultavasti persoonallisuuskysymys. Halla-aholla on kärkevä tyyli — hänen on luonteva kirjoittaa sellaiseen tyyliin. Mielestäni sen ei pitäisi olla mikään ongelma.
Ilmeisesti olet ESP-voimillasi päätellyt, että Jarlan motiivit kolumnilleen olivat itsekorostuksellisia? Kuulostaa tosi paskalta päätelmältä!